Terkkuja mökiltä!

Nyt on jo lomailtu hyvä tovi ja voi siis kirjotella vähä loppufiiliksiä työharjottelusta, saanu kelailtua kaikkea. Oon siis näillä näkymin menossa ens syksynä uudestaa Anttilaa harjottelemaa, ja toivoisin et hoituis sekin homma sit nii hyvin, et saisin vaikka tulevaisuudessa sieltä töitä. Yhessä vaiheessa aattelin et oisin menny johonki toisenlaiseen työharjottelupaikkaan tokalla jaksolla, mut tuo myyjän homma on nii monipuolista, et tykkäsin kyl hirveesti, kerkeen kuiteki sit käsillä tekemää koulussa iha riittävästi, ja hyvä saaha nyt heti paljon kokemusta myyntipuolelta ni työllistyminenkin on sit varmasti helpompaa tulevaisuudessa. Sain siis kiitettävät arvosanat ensimmäisestä työssäoppimisjaksosta, enkä kyl ois vähempää tyytynytkää, oon kuiteki nii "hikipinko" et halusin oikeesti hoitaa homman hyvin ja näyttää kaikille et on miusta tämmöseenki. Ja tietysti halusin antaa työnantajalle hyvän kuvan itestäni ja tehä selväks et miuhu voi luottaa ja miut voi tulevaisuudessa huoletta palkata. Mie olin tuossa työssä just niin oma itteni ku voi olla, ei ollu mitää roolia päällä. Tai no tietenki asiakaspalvelutyössä on aina jonkinlainen pieni rooli, mut et ei tarvinnu esittää mitää ja jos oli huono päivä, ni se jätettii sinne kahvihuoneesee, ja niihä se menee kaikessa, et voi olla pahalla päällä asiakkaille koska se ei oo niitten vika. Miul nyt hyvin harvoin onkaa huonoja päiviä, tai jos on ni osaan kyl sen piilottaa, työkavereille sai onneks purettuu vähä fiiliksiä jos joku mieltä paino, ja kaikki oli semmosis tilanteissa hyvin ymmärtäväisiä.

Eniten tykkäsin olla kassalla, se fiilis on nii hyvä ku katot asiakasta silmii, tervehdit hymyillen ja saat sen hymyn takas. Ja tuntu et hirmu monet yllätty jos toivotti vaik hyvää päivänjatkoa, ehkä se on sit meillä suomalaisilla jotenki normaalia että mökötetää ja sanotaa vaa pakolliset kiitokset ja moikat, mut mie kyl oon sitä mieltä et se asiakas tulee mielellään takas jos ei näytetä nyrpeetä naamaa ja hymyssäsuin tehää hommat ja pientä huumoria pitää aina olla kaikessa mukana. Välillä oli tietenki niit vähä vaikeempia asiakkaita, mut sit ku vaa puhu ja kuunteli ni kyl sellastenki kaa saa asiat hoidettuu, ja niiku sanotaa et asiakas on aina oikeessa, ni sillä asenteella sitä on sit mentävä.

Tässä nyt jotai fiiliksiä näin lomalaisen aivoilla kirjotettuna, katotaa jos tulee jotai viel mielee ni lisäilen sit sitä mukaa tekstiä. Tähä loppuu tämmönen mökkikevennys, eli pari kuvaa täältä Savonrannalta!

Viimeisiä viedään!

Huh, enää pari viikkoa, ja sit ois harjottelu ohi. On ollu osittain miulle henkisesti aika rankkaa, kun ei tosiaan oo tottunu tekee seisomatyötä ja tuntuu et väsyttää iha älyttömän paljon koko ajan, mut hymy ei hellitä, se vaan piristää joka kerta ku asiakas poistuu tyytyväisenä myymälästä.

Viime viikon torstaina oli siis meidän uuden upean Anttilan avajaiset, porukkaa oli tosi paljon! Myymälä näyttää upealta ja muutenki oltii kyllä hyvin saatu paikat järjestykseen ja hommat hoidettua. Parina viimeisenä päivänä ennen avajaisia kartotettiin myymälän kalustuksia, se oli mielenkiintoista homma,  ja muutenki ollu hienoa oppia kaikenlaista uutta, varmaa verrattuna muiden harjoitteluun, miul on ollu super monipuolinen jakso. Oon ollu kassalla, varastossa, täyttäny hyllyjä, kattonu et onko tavarat valikoimassa, palvellu asiakkaita, tehny erilaisia esillepanoja ja kaikkee mahdollista luuttuumisesta asiakaspalveluun. Miust on ollu hienoa, et oon päässy tekemään ihan tasan samoja juttuja ku kaikki muutkin työntekijät, meitä harjoittelijoita on kohdeltu tosi tasavertaisesti ja ei oo yhtään jääny sellanen olo,et oisin jotenki alempi ku muut. Oon saanu hienoja uusia kavereita ja varmaa osan kanssa ollaan jatkossakin tekemisissä. Toisaalta haikeet fiilikset kun harjottelu loppuu, toisaalta oon kyl aika loman tarpeessa. Oon huomannu itsessäni sen et stressaan herkästi asioista vapaa-ajalla ja miun sisäinen perfektionisti ruokkii itseään jos on joku asia menny väärin, tietenkin aina oon virheeni korjannut, ja kysyny apua jos on jossain tarvinn,  ja sit kotona tajunnu et ainii näinhän se piti tehä. Tullu välillä vaan sellasia tilanteita, että kun kiireessä siinä touhuaa, ni ei sit ajatus kulje niin täysillä. Mut veikkaan että se on vaa tätä alottelijan jännitystä, kaikista tilanteista onneks selviää huumorilla ja hirmu mukavia ja ymmärtäväisiä asiakkaita on ainakin miun kohdalle sattunut.

Hirveesti ihmiset on myös kehunut mein uutta myymälää, ovat tyytyväisiä et hinnat on selkeästi esillä ja muutenkin yleisilme on siisti ja avara. Avajaispäivänä jaoin ilmapalloja ja toivotin ihmisiä tervetulleeksi. Huomas että ihmiset on innoissaa ku on tullu jotain uutta ja hienoa, ja eritavalla oli kaikilla hymy herkässä vaikka ruuhkaa olikin.

Mie sanoisin et oon kyllä ollu topakka ja reipas sekä oikealla asenteella liikenteessä, ja toivon et sen on myös asiakkaat ja työnantaja huomannut. Päivääkään en vaihtais pois ja oon oppinu todella paljon itestäni, myyjän ja asiakaspalvelijan, hyllyttäjän, siivoojan, muuttomiehen, varastotyöntekijän ja terapeutin töistä, koska välillä tuntuu että oon ollu noita kaikkia! Hymyssäsuin kiitän kaikkia mahtavia työkavereita, kanssaharjoittelijoita ja tietenkin asiakkaita. ( jos tätä nyt kukaan lukee)

Ens viikolla sit arviointi ja sitä seuraavalla alkaa loma. Kirjoittelen varmaa viel sit päivityksen missä summailen kaikki fiilikset yhteen, tuntuu et on ajatukset sen verran hullunmyllyä, et saa kaiken kasaan sit kun on hetken vaa ollu. Mut vielä kerran KIITOS kaikille <3
Nyt kuvia, paljon!

Muuttorumbaa.

Ollaan töissä pikkuhiljaa alotettu muutto uusiin tiloihin, koko ajan on siis tekemistä ja pakkaamista. Ekaks tarkistetaan mitkä tavarat jatkaa uuden myymälän valikoimissa, sit pakataan laatikoihin ja rullakoihin, sit tavarat siirretään uudelle puolelle ja siellä sit hyllyyn. Hommaa siis riittää. Ja tietysti tuotteet jotka ei jatka, laitetaan poistohinnalla myyntiin. Uus myymälä avaa ovensa 7.5. Nythän meillä on jo aika tyhjää vanhassa, ja välillä joutuu sanomaan asiakkaalle ettei valitettavasti tavaraa ole, kun on pakattu ja siirtymässä uuteen myymälään. Sit yritän kyl yleensä neuvoa parhaani mukaan mistä tuotteen saisi, jotta asiakkaalle jäis semmonen olo että kannatti tulla, sai apua ja hyvää palvelua, sehän on kuitenki se,mikä sen asiakkaan tuo takaisin. Oon ollu kassalla myös jonkun verran aina välillä, hirmu tyytyväinen oon siihen, kuinka nopeesti oon oppinu ja jää siitä aina hyvä mieli ku asiakas poistuu hymyssäsuin.

Hienoista rasitusta tuntuu polvessa välillä, mut ei onneks mitää vakavampaa. Hyvin siis siitäkin episodista parannuttu. Tää blogger ei taaskaan suostu lisäämää kuvia, joten laitan sit ens päivitykseen niitä enemmän. Kuus ja puol viikkoa enää jäljellä, hurjan nopeesti on kyllä aika menny, ja tuntuu et menee nyt varsinki tosi nopeesti ku on paljon tekemistä koko ajan.

Kiva olla nyt tälläsellä jaksolla missä ollaan töissä joka päivä, ei sillä etten koulussa tykkäis olla, mut mukavaa vaihtelua ku oon niin helposti kyllästyvä. Ei tuolla tylsää tuu ku koko aja on uutta tekemistä ja oppimista. Oon tykänny hirveesti myös työkavereista, kaikki on ollu tosi ymmärtäväisiä jos en oo jotai asiaa heti osannu tai ymmärtäny, ja tälleenhän sitä oppii, ei kai kukaa oo seppä syntyessää. Eli hieno kokemus ollu työssäoppiminen tähän mennessä, ja uskon että viel hienommaks muuttuu kunhan päästään uuteen myymälään lopullisesti!  Sillä välin kaikki miun uskolliset lukijat (eli opettaja ja anoppi) voi tulla shoppailemaan mein superedullisia poistotuotteita! Hellurei vaan ja mukavaa päivänjatkoa sano Jassu kun kassalla kiitteli ;D

Kassaneiti tässä terve!

Pari viikkoa sit keskiviikkona pääsin vihdoin kassakoulutukseen, olin tietenki iha täpinöissäni koska ootin sitä iha hirveesti, ja hyvinhä se meniki. Kaikista vaikeimmalta vaikutti tax free ja palautusjutut, mut muuten oli aika helppoa, ja nopeesti siitä tuliki sit sellanen rutiini. Hirveesti oppinu uutta ja pikkuhiljaa osaa jo kaikki perusjutut kassalla, tietenki viel tulee vähä sählättyy ku on vast muutaman päivän siellä ollu, mut omast mielest ainaki oon iha hyvin hoitanu hommani, enkä oo antanu rahaa väärin takas tai muuta vastaavaa.

Mut laitan nyt kuvia tästä parin viime viikon ajalta, oon hinnotellu elokuvia, laittanu tulppaaneja esille, ollu kassalla ja järjestelly yleisesti kaikkee mahollista mitä nyt vaa tulee mielee. Lisäks miul oli tän viikon torstaina esillepanokoulutus, se oli kans tosi mielenkiintoista ja oppi paljon uusia asioita, kuten missä järjestyksessä värit kuuluu tulla ja minkä kokoset etee tai taakse ynnämuuta.
Ens viikolla alkaaki sit pikkuhiljaa muutto uusiin tiloihin, ni pääsen sit käytännössäki kokeilee tuota esillelaittoa, siit tulee varmaa tosi kivaa, ja mukavaa et pääsee kokeilee uutta juttua!

Mutta ei tässä muuta, kuvia kuvia!

Löytökorin järjestelyä :)

Matto-osasto, melkei päivittäin pitää järjestellä!

Hinnottelua.

Uudesta myymälästä, viel on vähän paikat levällään.

Uuden myymälän pääovelta on tälläset maisemat :p

Reipas kassaneiti!

Kehykset puoleen hintaan!

Kassareeniä.

Tulppaaneja

Back in Business!

Parin viikon sairasloman jälkee palasin tällä viikolla työssäoppimiseen, polvi kestää kävelyä, mut pieniä ongelmia kyykkimisessä vielä. Keskiviikkona menin normaalisti töihin. Aamu alkoi kivasti varastossa, pääsin harjoittelemaan hintalappukoneen käyttöä, hinnottelin kenkiä oikeestaan koko aamun. Myöhemmin menin sitten myymälän puolelle, järjestelin löytökoreja ja palvelin asiakkaita parhaan kykyni mukaan. Jotenki siitä saa itelle aina hirmu hyvän mielen, jos onnistuu auttamaan asiakasta ja löytää hänelle sen oikean ja mieluisan tuotteen. Pelkäsin ihan turhaan sitä, että en osais olla asiakaspalvelutyössä, hyvin on ainakin omasta mielestä sujunu. Päivän jälkee oli jalat kyl aika muussina, varmaan just sen takia ku oli pari viikkoa vaa kotona, illalla olinki sit iha rätti ja nukahdin tyylii kymmeneltä.

Torstaina oli aamulla kurkku vähän kipeenä, mutta menin kuitenki töihin, koska ei tuntunut olo mitenkään muuten pahalta. Menin taas aamusta varastoon ja pikkololla katseltii tuotteiden hinnat ja sen että ne oli vastaanotettu. Hirmu hyvin kaikki on neuvonu ja auttanu, ja työilmapiiri on kyl ollu erittäin mukava. Sain myös työkirjan jossa oli ohjeet täydelliseen asiakastilanteeseen. Kirjaan kirjotellaan siis omia havaintoja,tavoitteita, tuntemuksia, hyviä kokemuksia ja jos tulee mieleen parantamisen varaa, myös ne voi vihkoseen kirjottaa. Kirjoitinki heti tavoitteeksi et tervehdin ja hymyilen vähintään kolmellekymmenelle asiakkaalle, ja menin sekasin laskuissa, mutta kyl niitä nyt ainaki se kolmekymmentä tuli. Eräs henkilö tuli ostamaan metritavarana yhtä nauhaa, en ollut ennen moista tehnyt, mut asiakkaan avulla saatiin hienosti homma hoidettua ja tuli hyvä mieli siitä, että olin oma -aloitteinen, enkä heti ollut pyytämässä apua. Pääsin myös leikkaamaan kangasta yhdelle asiakkaalle, sekin meni hyvin. Purin myös rullakoita ja seurasin kassalla toimintaa jotta ois sitten helpompi osata ens viikolla itekkin siirtyä pikkuhiljaa kassahommiin, sitä oon oottanu innolla. Miul nyt ei kauheesti oo mitään kuvia, kun en viitti puhelinta ottaa myymälän puolelle ku ei mahu taskuun,  mutta jos vaikka myöhemmin sit ihan tarkotuksella teen vaikka kuvapäivityksen työpäivästä. Vaikka en oo viel ehtiny hirveesti tuolla töissä olla, ni silti tuntuu et on mahtava paikka, ja tuntuu sellaiselta omalta jutulta. Oon siis tosi tyytyväinen! 

Torstaina ku tulin töistä kotiin, kuume nous ja nyt onki sit pää täynnä limaa ja flunssainen olo, joten jouduin perjantain olemaan pois koulusta. Yritän nyt tämän viikonlopun sairastaa ja lepäillä, toivottavasti ens viikolla ois sit parempi olo. En haluis yhtään olla pois. Mut mukavaa viikonloppua, mie otan nyt teetä ja hunajaa. <3

Työssäoppimisen aakkoset

Meillä alko koulussa työssäoppimisjakso viime viikolla. Mie pääsin siis Anttilaan, joka olikin ainut paikka mihi hain, eli pääsin just sinne minne halusinkin! Käytiin koulussa läpi erilaisia sääntöjä ja tapoja joita kannattaa hyödyntää ja jotka kannattaa muistaa, kun menee työssäoppimaan ensimmäistä kertaa. Osa mein ryhmäläisistä on ollut harjottelemassa ennenkin, mut oli hyvä että käytiin asioita läpi. Itsehän en siis oo ikinä ennen ollu missään muualla kun puhelinmyyjänä, mutta pitäähän sielläkin tietysti olla ystävällinen ja asiakaspalveluhenkinen. Puhuimme, että olisi hyvä muistaa sanoa kiitos, näkemiin, tervetuloa uudelleen sekä ikinä ei myydä "eioota", jos et tiedä, ota selvää. Puhuimme myös siitä, että vanhempia / arvokkaampia ihmisiä olisi hyvä teititellä, miulle se oli helppo juttu, kun joskus opiskellut saksaa, ni siellähän teititellään kanssa.. Tosin en kyllä enää osaa sitä puhua, mutta kuitenki.

Olin siis viime viikolla kaks päivää työssäoppimassa, ensimmäisenä päivänä oikeestaan käytiin vaa läpi yleisiä käytännön asioita ja työturvallisuutta. Lisäksi opeteltiin reitit joita pitkin työntekijät saapuu ja poistuu. Sain myös vähän tutustua muihin työntekijöihin, kaikki vaikuttivat mukavilta. Oli myös kivaa, että samaan aikaan alotti toinen harjottelija. Toisena päivänä päästiin harjottelemaan pikkolon käyttöä sekä purkamaan rullakoita, ja tietenkin autettiin asiakkaita jos joku tuli jotain kyselemään, Omasta mielestäni olin ystävällinen, hymyilin ja kiitin ja tervehdin jokaista asiakasta, ja tuli kyllä hyvä mielikin jos sain autettua jotakuta. Ennen luulin etten ole asiakaspalvelija, mutta taitaa miussa sit kuitenki piileä semmonenkin kyky. Ootan innolla et pääsisin harjottelemaan kassan käyttöä ja muutenki olemaan viel enemmän asiakkaiden kanssa tekemisissä. Parin ekan päivän jälkeen siis jo ootin seuraavaa viikkoa, ja sitä että pääsen takaisin töihin!

Perjantaina miulle sit sattu pieni haaveri, liukastuin lumisissa portaissa ja polvi meni vähän sököksi, kävin lauantaina sairaalassa, ei ainakaan murtumaa ole, joten ehkä tämä lepäämällä paranee, nyt kuitenki ainaki alustavasti viikko sairaslomalla ja sit jos ei oo parempi ni pitää mennä jatkotutkimuksiin. Olin kyllä niin harmissani ku niin hyvin alko hommat, mutta toisaalta pakko nyt vaa malttaa parannella tää jalka kuntoon, ettei tulevaisuudessa sit reistaile mitään. Tässäpä siis ensimmäiset kuulumiset Artesaani Anttilassa työssäoppimisblogin puolelta. Ehkäpä kuviaki lisäilen kohan kerkeen ottaa. Keep up the good work !